Tässä juttusarjassa käsittelen omaa klassikkokokoelmaani. Samalla käsittelen hieman lautapelimenneisyyttäni ja yritän perustella miksi kukin lautapeli on minulle tärkeä.
Lukioaikana vierailin erään kaverini luona. Yllätyin, kun hänellä oli niin paljon lautapelejä, jotka olivat minulle uppo-outoja. Siellä oli muun muassa Doom-lautapeli ja Power Grid. Pelasimme kuitenkin tätä peliä, jossa pelaajat kilpailivat yhdessä peliä vastaan ja pyrkivät päihittämään maailmalla kiertävät kulkutaudit.
Tässä juttusarjassa käsittelen omaa klassikkokokoelmaani. Samalla käsittelen hieman lautapelimenneisyyttäni ja yritän perustella miksi kukin lautapeli on minulle tärkeä.
Yliopisto-opiskelujen aikana lautapeliharrastus syveni. Löytyi enemmän lautapeleistä kiinnostuneita, ja pelit saatiin pystyyn usein. Viimein pääsin pelaamaan tätä peliä, jonka olin muutama vuosi sitten jouluna sivuuttanut. Tuon peli-illan jälkeen innostuin pelistä niin paljon, että aloin suunnitella sen hankintaa. Anttilasta peli sitten löytyi, nimittäin Dominion.
Tässä juttusarjassa käsittelen omaa klassikkokokoelmaani. Samalla käsittelen hieman lautapelimenneisyyttäni ja yritän perustella miksi kukin lautapeli on minulle tärkeä.
Eräänä jouluna selailin erään lautapelehin erikoistuneen verkkokaupan valikoimaa. Melkein jo tilasin Dominionin, mutta se tuntui riskisijoitukselta. Päädyin tilaamaan Catanin.
Tässä juttusarjassa käsittelen omaa klassikkokokoelmaani. Samalla käsittelen hieman lautapelimenneisyyttäni ja yritän perustella miksi kukin lautapeli on minulle tärkeä.
Eräänä jouluna odotin innoissani, kun veljeskööriä oli taas koolla ja oli tarkoitus pelata illalla lautapelejä. Eteläsuomesta saapunut veli toi mukanaan pelin, jota he olivat pelanneet paljon. Peli oli Carcassonne.
Pelikaverien (ja ajan) puutteessa olen siirtynyt miettimään pelihankintoja tarkemmin. Pelit eivät voi olla sellaisia, että monet eivät pääse niitä pelaamaan, sillä ne ovat liian vaikeita. Sain ajatuksen: Kokoelmassa voisi olla 10 kiinteää peliä, jotka ovat helpostilähestyttäviä klassikoita. Ehkä joku näistä voi olla tuttu edes nimen tai kannen perusteella. Lisäksi pelit olisivat minulle niin tuttuja, että voin ne opettaa tilanteessa kuin tilanteessa ja kenelle tahansa.
Minun 10 klassikkoa valikoitui niin, että ne ovat sellaisia pelejä, jotka ovat niin sanottuja ajattomia klassikoita ja minulle jotenkin tärkeitä pelejä. Et löydä kokoelmasta esimerkiksi Small Worldia vaikka se onkin jo eräänlainen klassikko.
Tässä juttusarjassa käsittelen omaa 10 lautapelin klassikkokokoelmaani. Samalla käsittelen hieman lautapelimenneisyyttäni ja yritän perustella miksi kukin lautapeli on minulle tärkeä.
Pikaisesti päästäänkin parhaista parhaiden parhauksien pariin. Tämä on viimeinen osa minun kaikkien aikojen parhaiden lautapelien listaa loppuvuodelta 2020.
Ei pitäisi luvata mitään. Noh, tässä nyt on ollut kaiken laista. En rupea tässä sen kummemmin luettelemaan syitä, miksi tämä ei tullut aiemmin. Tässä se kolmas osa nyt sitten on.
Karsin listalta pelit, joita olen pelannut vain kerran. Niistä kun ei oikein vielä voi sanoa kunnon mielipidettä. Ajoin listalle mahdollisesti kuuluvat pelit Pubmeeplen Ranking Enginen läpi ja otin 40 parasta, jotka ajoin Ranking Enginen läpi uudelleen. Syntyi top 40 lista.
Tämä on lista 10 lautapelistä, joita haluan pelata eniten juuri nyt. Aiempi listani on maaliskuulta, vaikka julkaisinkin sen vasta äskettäin. Tuolla listalla oli pelejä, joita oli tuolloin mahdollista päästä pelaamaan. Tilanne kuitenkin muuttui nopeasti, sillä Suomeen julistettujen poikkeusolojen vuoksi Joensuussa toimiva lautapelikerho jouduttiin perumaan koko keväältä. Tämän lisäksi kaikki opintoni siirtyivät verkkovälitteiseksi, etäyhteyksien päästä suoritettavaksi. Käytännössä peliporukkani supistui ja pääsin pelaamaan enää kaksinpelejä tai Board Game Arenassa (BGA) olevia pelejä.
